Työelämä on muuttunut radikaalisti viimeisen parin vuoden aikana ja etätöiden määrä on kasvanut huomattavasti. Paluuta entiseen, jolloin suurin osa työntekijöistä suoritti työtehtävänsä työnantajan tiloissa, on tuskin näkyvissä. Digitalisoituneessa maailmassa työn tekeminen ei aina ole enää sidottu aikaan eikä paikkaan. Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020 ja sen tarkoituksena on muun muassa luoda edellytykset sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeista lähtevälle työaikajoustolle. Joustotyöaika, liukuvan työajan lisäjoustot kuten myös lakisääteinen työaikapankki antavat mahdollisuuden aiempaa vapaampiin järjestelyihin työajoissa. Joustotyön ei ole tarkoitus lisätä työaikaa, vaan nimensä mukaisesti tarjota joustavampaa työn sijoittelun mahdollisuutta.

Joustotyö – milloin sitä voi hyödyntää?

Työaikalain uudistus toi kaikille työpaikoille mahdollisuuden ottaa työaikapankki käyttöön sekä sopia joustavasta työaikamuodosta. Aiemmin tämä oli mahdollista vain työehtosopimuksen perusteella, kun lakimuutoksen myötä siitä on mahdollisuus sopia työaikalain perusteella, joka siis koskee kaikkia työnantajia.

Joustotyö soveltuu useimmiten asiantuntijaorganisaatioille ja tietotyötä tekeville yrityksille, sillä sen edellytys on, että työntekijä voi itsenäisesti päättää vähintään 50 % työajastaan milloin ja missä työnsä suorittaa. Kyseeseen tulevat siis tietynlaiset työtehtävät, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn paikkaan, viikonpäivään tai vuorokauden aikaan. Joustotyöajasta ei siis voi sopia sellaisissa tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan sekä paikan.

Joustotyöstä tulee sopia aina kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksesta tulee ilmetä muun muassa päivät, joille työaika saadaan sijoittaa (lähtökohtana viikon arkipäivät), viikkolevon ajankohdan sijoittaminen, mahdollinen kiinteä työaika (työnantaja/työtehtävät saattavat vaatia työntekijän läsnäoloa/tavoitettavuutta tiettyinä kellonaikoina tai tiettyinä viikonpäivinä). Kiinteä työaika ei estä joustotyön soveltamista, kunhan työntekijän itse sijoiteltavissa oleva työaika sisältää vähintää puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteää työaikaa ei kuitenkaan saa sijoittaa klo 23.00-06.00 väliselle ajalle, joka on yötyötä.

Joustotyön tekeminen edellyttää luonnollisesti luottamuksellista suhdetta työnantajan ja työntekijän välillä ja tämän vuoksi joustotyötä koskeva sopimus on irtisanottavissa molemmin puolisesti, mikäli koetaan, ettei edellytyksiä joustotyön tekemiselle ole. Sopimusehto voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään vasta kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa

Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka aikana työntekijän viikottainen työaika tulee tasoittua. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työntekijän tuleekin toimittaa palkanmaksukuukausittain luettelo toteutuneen säännöllisen työajan tunneista ja siitä on käytävä ilmi viikottainen työaika sekä viikkolepo. Viikkolevolla tarkoitetaan työntekijälle annettavaa viikottaista vapaa-aikaa ja yleisesti tietotyötä-/asiantuntijatyötä tekeviin sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran seitsemän päivän aikana vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Työnantaja on velvollinen seuraamaan, että työntekijän viikkolepo toteutuu.

Tarkempaa tietoa joustotyöstä voit lukea esimerkiksi työsuojelun verkkosivuilta!

Kysy lisää apua Pasilta,
Valjaan toimitusjohtajalta

Varaa etätapaaminenOta yhteyttä

Author: Anne Saari