Mitä mahdollisuuksia yrittäjällä on verosuunnitteluun?

Käsittelen tässä kirjoituksessa osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän mahdollisuuksia verosuunnitteluun. Minkä verran kannattaa nostaa palkkaa ja osinkoja? Mitä muita keinoja yrittäjän verosuunnitteluun on? Lähtökohtana yrittäjän verosuunnitteluun on yrittäjän vuotuinen rahantarve nettona, eli verojen jälkeen.

Varojen nostojärjestys yrityksestä

  1. Verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat
  2. Palkkaa 30 000 € – 40 000 € + luotoisedut
  3. Osinko 8 % nettovarallisuudesta
  4. Lisää palkkaa / ansiotulo-osinko
  5. Vuokra, korko ja sopimukset yrityksen kanssa
  6. Lisää ansiotulo-osinkoa tai palkkaa

Tarkastellaan näitä eri tapoja hieman tarkemmin.

1. Verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat

Moni yrittäjä jättää vuosittain kokonaan hyödyntämättä mahdollisuuden nostaa verovapaita kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Matkalaskujen laatiminen koetaan työlääksi ja summat merkityksettömiksi. Lähes kaikille yrittäjille kuitenkin syntyy vuoden aikana matkakustannuksia ja nämä kannattaa ehdottomasti nostaa ulos. Laadi syntyneistä matkakuluista matkalasku ja toimita se kirjanpitäjälle. Kilometrikorvaukset ja päivärahat ovat yritykselle vähennyskelpoinen meno ja yrittäjälle verovapaata tuloa. Ne ovat siis verotehokkain keino nostaa rahaa ulos yrityksestä.

Valjaan asiakkaille matkalaskun tekeminen sujuu näppärästi Bezala-sovelluksen avulla!

2. Palkkaa 30 000 – 40 000 euroon asti ja luontoisedut

Osakeyhtiön yrittäjälle maksama palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno. Asuinkunnasta riippuen kunnallisveroprosentti hieman vaihtelee ja verotehokkaana nyrkkisääntönä voidaan pitää noin 30 000 – 40 000 euron bruttopalkkaa. Tuloveroprosentti on näissä tuloluokissa 20% tienoilla tai hieman yli. Lisäksi yrittäjän palkasta maksetaan sosiaaliturvamaksu, joka vuonna 2020 on 1,34%. YEL-vakuutuksen kustannus ei riipu suoraan maksamasi palkan määrästä, vaan määrittelet itse vakuuttamisen tason.

Luontoisedut ovat lähtökohtaisesti sitä kannattavampia, mitä korkeampi tuloveroprosentti sinulla on. Toisin sanoen; mitä kovemmat tulot, sitä kannattavampaa on käyttää luontoisetuja. Esimerkiksi lounasetu, matkalippuetu, autoetu ja asuntoetu ovat osakeyhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittavalle yrittäjälle mahdollisia.

Esimerkiksi asuntoetu voi olla yrittäjälle kannattava. Tehdään vertaileva laskelma, jossa yrittäjän palkasta 1500 euroa menee asunnon kulujen kattamiseen ja yrittäjä nostaa 4000 euroa kuukaudessa bruttona palkkaa. Tässä esimerkissä oletetaan yrittäjän olevan YEL-vakuutettu. Jos asunto otetaan luontoisetuna, niin palkkaa voidaan pienentää 1500 euroa, koska yritys maksaa asunnon vuokran 1200 euroa kuussa. Oletetaan yrittäjän veroprosentin olevan 23 %. Luontoisetuna yrittäjän palkkaan lisätään 1100 euroa kuussa (kuvitteellinen esimerkki).

Vuokraturvan työsuhdeasunnon asuntoetulaskurilla voi laskea luontoisedun euromäärän. Verohallinto tekee vuosittain päätökset luontoisetujen laskentaperusteista.Katso myös kirjoitukseni Eazybreak-palvelusta, jolla voit helposti järjestää esimerkiksi lounasedun.

Esimerkki yrittäjälle käteen jäävästä palkasta ja yrityksen kuluista yllä mainituilla tiedoilla. Huomio! Jos yrittäjä on TyEL-vakuutuksen alainen, niin palkan sivukulut täytyy huomioida täysimääräisenä.

Juttu jatkuu alempana.

Kysy lisää apua Pasilta,
Valjaan toimitusjohtajalta

Varaa etätapaaminenOta yhteyttä

3. Osinko 8% nettovarallisuudesta

Mikäli osakeyhtiöllesi jää voittoa edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen, voit nostaa osinkoa kertyneistä voittovaroista. Yhtiö maksaa 20% tuloveron verotettavasta tuloksesta. Voittovaroja voit käyttää osingonjakoon. Lue tarkempaa tietoa osingojaosta aiemmasta blogikirjoituksestani.

Listaamattomien yhtiöiden osinkojen tulevaisuuteen liittyy poliittinen riski. Mikäli Arkadianmäen valloittaa väärän värinen puolue, saattaa osinkojen verorasitus kiristyä nykyisestä. Jo aiemmin on ehdotettu nettovarallisuudesta laskettavan 8 % osuuden tiputtamista 4 %:iin tai jopa osinkojen tuplaverotusta.

Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yrityksen varoista yrityksen velat. En avaa tässä sen tarkemmin erilaisia osakaskohtaisia oikaisuja, kuten osakaslainaa. Voit laskea nettovarallisuuden katsomalla yrityksesi taseen loppusumman ja vähentämällä siitä vieraan pääoman kokonaismäärän yrityksen taseesta. Jos yrityksessä on useita osakkaita, jaetaan nettovarallisuus omistusten suhteessa kullekin osakkaalle. Valtaosassa tapauksia nettovarallisuus on yhtä kuin osakeyhtiön oman pääoman määrä, mikä on vielä helpompi katsoa yrityksen taseesta. Tarkista kuitenkin kirjanpitäjältä ennen osingonjakoa, ettei yrityksesi nettovarallisuuden laskentaan liity poikkeuksia.

Käytännössä verotehokas osinko kannattaa nostaa joka vuosi, vaikka et rahaa tarvitsisikaan. Osingon voi sijoittaa takaisin yritykseen, jolloin voit nostaa sen myöhemmin, kun rahan tarvetta ilmenee.

4. Lisää palkkaa tai ansiotulo-osinkoa

Mikäli rahantarvetta yrityksestä ei saada katettua yllä olevilla toimenpiteillä, on järkevää nostaa lisää palkkaa yrityksestä. Palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno. Kun yrittäjän veroprosentti nouse 30% ja yli-tasoille, on järkevää katsoa voiko rahantarvetta kompensoida pääomatuloina yrityksestä nostettavilla erillä.

Ansiotulo-osinko voi tulla myös kyseeseen, jos rahantarvetta ei saada katettua palkka + verotehokas huojennettu osinko yhdistelmällä. Ansiotulona osinkoa verotetaan, kun jaettava osingon määrä ylittää 8% rajan nettovarallisuudesta.

5. Korko, vuokra ja muut sopimukset yrityksen kanssa

Yrittäjä voi lainata rahaa osakeyhtiölleen. Lainasta voidaan periä käypä korko. Mikäli yritys ei oikeasti tarvitse yrittäjän lainaamaa rahaa yhtiön toimintaan, tulee koron vastata tuottoa, jonka yrittäjä saisi vastaavasta pankkitalletuksesta. Nykyisessä korkoympäristössä se on käytännössä nolla. Jos lainalle on liiketaloudellinen peruste, niin perittävä korko voi vastata korkoa, jonka yritys maksaisi esimerkiksi pankille vastaavasta lainasta. Nykyisessä korkoympäristössä tämä lienee 2-5 % tasoilla.

Yrityksen maksama korko verotetaan yrittäjän pääomatulona, josta veroprosentti on 30 % 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34%. Käytännössä siis yrittäjän rahantarve kannattaa ensin kompensoida palkalla siihen asti, että veroprosentti nousee pääomatuloveroprosentin tasoille.

Yrittäjä voi hankkia toimitiloja henkilökohtaiseen omistukseensa ja vuokrata niitä yritykselle. Toki toimitilat todellisuudessa tulee olla yrityksen käytössä ja keinotekoiset järjestelyt ovat ns. peiteltyä osingonjakoa.

Työhuonevuokran periminen yritykseltä on mahdollista, jos yrittäjä työskentelee kotona. Markkinahinta työhuonevuokralle on 100 – 300 euron tasoilla, asuinkunnasta riippuen. Vuokra on pääomatuloa, joten käytännössä palkanmaksu on pienemmällä tulotasolla järkevämpää, kuin työhuonevuokran periminen.

6. Lisää palkkaa tai ansiotulo-osinko

Mikäli yllä olevin keinoin ei saada kaikkea yrittäjän rahantarvetta katettua, tullaan takaisin palkka ja ansiotulo-osinko vaihtoehtoihin. Suosittelen tässä kohtaa lämpimästi hakemaan asiantuntijan apua laskelmien laatimiseen.

Valjaan palveluvalikoimaan kuuluu myös verosuunnittelu. Hyödynnämme yrittäjän verosuunnittelussa Profit Hunter Vision-ohjelmistoa, jolla laaditaan laskelma optimaalisesta varojen nostotavasta alkutilanteen kartoituksen jälkeen.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja laitetaan verotuksesi kuntoon!
Ota yhteyttä ja optimoidaan yhdessä verotuksesi!
Katso ilmaiset oppaamme