Työnantaja voi tukea työntekijän liikunta- ja kulttuuritoimintaa verovapaasti 400 eurolla per työntekijä per vuosi. Verovapauden edellytyksenä on, että etu järjestetään koko henkilökunnalle ja etu on henkilökohtainen. Työntekijän itse maksamia kustannuksia ei voida korvata työntekijän toimittamaa kuittia vastaan.

Työnantajan täytyy tarjota etu joko palveluntarjoajan kautta antamalla työntekijälle liikunta- ja/tai kulttuuriseteleitä. Vaihtoehtoisesti antamalla työntekijän käyttöön palveluntarjoajan maksukortin, johon työnantaja lataa edun käytettäväksi. Tarjolla on myös mobiilisovellusten avulla järjestettyjä palveluita. Lisäksi työnantaja voi tehdä sopimuksen suoraan esimerkiksi kuntosalin kanssa, joka laskuttaa työnantajaa. Työnantaja ei maksa järjestämästään edusta palkan sivukuluja. Kustannukset ovat työnantajan tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Arvonlisäverotuksessa kustannuksia ei kuitenkaan saa vähentää.

Osakeyhtiössään työskentelevä omistajayrittäjä voi tarjota liikunta- tai kulttuuriedun myös itselleen. Sama koskee myös palkkaa nostavia kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön osakkaita.

Toiminimiyrittäjä ei voi tarjota itselleen näitä etuja, koska hän ei ole työsuhteessa omaan yhtiöönsä. Kustannukset toiminimiyrittäjälle ovat siis verotuksessa vähennyskelvottomia.

Työnantaja voi lisäksi järjestää esimerkiksi tyky-päiviä ja vaikkapa pikkujoulut työntekijöille. Näistä syntyviä kustannuksia ei lasketa yllä mainittuun summaan mukaan. Edellytyksenä on, että näissä on kohderyhmänä yhtiön koko henkilöstö. Virkistystilaisuuksien kustannukset ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa.

Setelien ja maksukorttien palveluntarjoajia ovat esimerkiksi:

eazybreak

Edenred

ePassi

Smartum

Verohallinnon ohjeista lisätietoja:

Henkilökuntaedut verotuksessa

Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetuilla maksuvälineillä

Katso myös blogikirjoitus lounas- ja ravintoedusta:

Henkilöstöedut – lounasetu ja ravintoetu – osa 1