Kun työnantaja etsii osaavaa ammattilaista työntekijämarkkinoiden viidakosta, on hyvä olla muutama ässä hihassa! Kilpailukykyinen palkka ja kiinnostavat työtehtävät ovat epäilemättä monen työnhakijan kiikarissa, mutta työpaikan vetovoimaa arvioitaessa voivat valttikorteiksi muodostua myös muut työsuhteeseen liittyvät edut.

Vaikka erilaisten lisäetujen tarjoaminen saattaakin muodostaa työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, voidaan näiden kuitenkin katsoa olevan sijoituksia niin työntekijöiden hyvinvointiin kuin työyhteisön positiiviseen ilmapiiriin. Lisäedut usein myös kannustavat työntekijää ja sitouttavat häntä paremmin sekä työyhteisöön että yritykseen.

Erilaisia etuja suunniteltaessa on hyvä kuitenkin ottaa huomioon myös verottajan asettamia rajoja, joiden puitteissa niin työntekijä kuin työnantajakin hyötyy eduista. Onkin hyvä pitää mielessä verovapaiden henkilöstöetujen ja luontoisetujen keskeisin ero; Verovapaasti tarjottavien henkilöstöetujen tulee olla koko henkilöstön käytettävissä, eivätkä ne ole riippuvaisia tehdystä työstä. Luontoisedut sen sijaan voidaan rajata koskemaan vain tiettyjä työntekijöitä. Tällöin usein työsopimuksessa määritelty luontoisetu on osa työntekijän palkkaa, siis korvaus tehdystä työstä, ja siten veronalaista tuloa.

Mitä etuja työnantaja siis voi tarjota verovapaasti? Tässäpä kahdeksan oivaa ehdotusta!

Terveydenhuolto

Työnantaja on velvoitettu tarjoamaan työntekijöilleen työterveyshuollon, jolloin erinäisistä terveystarkastuksista tai työterveyttä tukevista perustoimista ei luonnollisesti muodostu  työntekijälle verotettavaa etua. Niin sanotun perustason terveydenhuollon ohella työnantajan on kuitenkin mahdollista tarjota työntekijöilleen vapaaehtoisesti myös erinäisiä sairaanhoidon ja työterveyden lisäpalveluita, kunhan niiden voidaan katsoa olevan tavanomaisia ja kohtuullisia. Lisää terveydenhuollon järjestämisestä työntekijöillesi voit lukea blogistamme.

Edellytys terveydenhuoltopalveluiden verovapaudelle on työnantajan solmima sopimus hyväksyttyjen palveluntarjoajien kanssa, eli etu on työnantajan järjestämä. Edun verovapauteen ei kuitenkaan vaikuta se, laskuttaako hoitava taho työnantajaa suoraan, vai periikö työntekijä hoidon kulut jälkikäteen työnantajalta.

Tavanomaisena ja kohtuullisena lisänä perustyöterveyden palveluiden ohella voidaan pitää vaikkapa työnantajan tarjoamia hammaslääkäripalveluita. Työnantaja on voinut järjestää hammashoidon julkisen tai yksityisen hammashoidon piiriin, määrittäen mitä palveluita etu kattaa. Verovapaiden etujen suuntaviivana ja rajapyykkinä voidaan pitää työkykyä tukevia hoitoja: hampaiden tarkastukset ja reikien paikkaukset tukevat työntekijän yleistä hyvinvointia ja sitä kautta työkykyä, joten hoidot voidaan tarjota verovapaasti. Sen sijaan esteettiset hammashoidot eivät saman linjanvedon mukaan kuulu verovapaan edun piiriin.

Työnantajan järjestämä virkistys- ja harrastustoiminta

Virkistys- ja harrastustoiminnalla tarkoitetaan lähinnä työnantajan etua silmällä pitäen toteutettavaa, koko henkilöstön viihtyvyyttä ja suorituskykyä tai työpaikan ihmissuhteita ylläpitävää ja parantavaa toimintaa, jolla ei ole mainittavaa henkilökunnan elantokustannuksia säästävää vaikutusta.

Virkistys- ja harrastustoiminnan tulee olla työnantajan järjestämää, eli työnantaja määrittää millaista toimintaa tapahtuu, milloin ja missä (toisin sanoen sopimus solmitaan tiettyjen palveluntarjoajien kanssa, määritellään mitä palveluita sopimus kattaa sekä mahdolliset ajalliset määritteet).

Etu on mahdollista toteuttaa tarjoamalla yrityksen omia toimitiloja ja välineitä työntekijöiden virkistys- ja harrastuskäyttöön, tai ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta, jolloin työnantaja maksaa kulut suoraan palveluntarjoajalle. Työnantaja voi kustantaa myös esimerkiksi ulkopuolisen toimijan järjestämän ryhmäliikunnan omissa tiloissaan tai vaikkapa vakiovuoron määritellyissä liikuntatiloissa.

Mikäli virkistys- ja harrastustoiminta päätetään toteuttaa ulkopuolisen palveluntarjoajan tiloissa on työntekijän mahdollista valita itselleen sopivimmat ajankohdat ja toimipisteet. Olennaista kuitenkin on, että työnantaja on solminut sopimuksen ko. toimijan kanssa ja hoitaa maksut suoraan palveluntarjoajalle. Näin ollen työntekijän ei ole mahdollista saada korvausta itse valitsemistaan ja maksamistaan virkistys- ja harrastuspalveluista, sillä tällöin ei olisi kyse työnantajan järjestämästä, siis verovapaasta, virkistys- ja harrastustoiminnasta.

Virkistys- ja harrastustoiminnan valikoima voi kaikkiaan olla hyvin kirjava, aina kevyestä pikkupurtavasta harrastekerhoihin ja lomanviettopaikkoihin. Mikäli toiminnan voidaan katsoa edistävän työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista, se on koko henkilöstölle yhtäläisesti käytettävissä ja sen kustannukset (eli työntekijän saavuttavat taloudelliset edut) ovat kohtuulliset, on täydet edellytykset tarjota etu verovapaana myös verottajan näkökulmasta.

Henkilökunta-alennus

Työnantajan on mahdollista tarjota työntekijöilleen verovapaasti henkilökunta-alennusta yrityksen itse valmistamista tai myymistä tuotteista ja palveluista. Kuten muidenkin etujen kohdalla, tulee edun olla koko henkilöstöä koskeva ja kohtuullinen. Kohtuullisella tarkoitetaan alennusta, joka suuruudeltaan vastaisi myös yrityksen parhaille asiakkaille myönnettävää alennusta. Luonnollisesti tällöin tulee huomioida, että alennuksesta huolimatta tuotto kattaa yrityksen omakustannushinnan.

Henkilökunta-alennukset ovat verottajan näkökulmasta usein henkilökohtaisia, poislukien talouden yleiset ostot, kuten elintarvikkeet, joita voivat hankkia alennettuun hintaan myös muut samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet.

Merkkipäivälahja

Työpaikalla on merkkipäivät tiedossa, ihanaa! Tavallisimpia merkkipäiviä ovat työntekijöiden pyöreiden vuosien täyttämisen, avioitumisen tai eläkkeelle siirtymisen juhlistaminen. Juhlatunnelmaa voi nostattaa verovapaasti muistamalla merkkipäivänsankaria pienellä lahjalla, joka annetaan muuna kuin rahana tai siihen rinnastettavana suorituksena. Toisin sanoen siis lahja tulee antaa tavarana tai ennalta määriteltynä palveluna, esimerkiksi tietyn tapahtuman pääsylippuina. Mikäli lahja halutaan kuitenkin antaa lahjakortin muodossa, mahdollistaen jonkinlaisia vaihtoehtoja lahjan saajalle, tulee sen käyttökohteen kuitenkin olla rajattu tiettyyn tuote- tai palveluvalikoimaan. Työntekijän täysin vapaasti valitsema lahjatavara tai -palvelu voidaan siis katsoa osaksi työntekijän palkkaa, jolloin ei enää ole kyse verottomasta edusta.

Matkalippuetu

Vuoden 2021 alussa työsuhdematkalipun verotus uudistui. Aiemmin työnantajan oli mahdollista tarjota työntekijälle enintään 300 euron arvoinen verovapaa matkalippuetu. Uudistuksella on kuitenkin haluttu rohkaista siirtymään ekologisempiin tapoihin taittaa työmatkaa, mikä tarkoittaa verovapaiden työmatkaetujen vuosittaisen yläräjan nousua aina 3 400 euroon asti. Käytännössä verovapaa etu voidaan kohdistaa henkilökohtaiseen työmatkalippuun tai yhdistää lipun kanssa työsuhdepolkupyörään, jolloin pyörän ja lippukulujen yhteissumma voi verovapaasti olla maksimissaan mainitun 3 400 euroa. Verovapaan edun ylärajan noususta huolimatta voi työnantaja tietenkin yhä halutessaan rajata tarjoamansa edun määrän. Mikäli työsuhdepyöräetu herätti kiinnostuksesi, lue aiheesta lisää  aiemmasta postauksestamme.

Matkalippuedun järjestäminen on mahdollista erilaisten palveluntarjoajien, kuten Eazybreakin, Edenredin tai ePassin tarjoamien palveluiden kautta.

Edun tarjoamisesta ei koidu työnantajalle palkan sivukuluja, mikäli tarjottu etu pysyy vuosittain alle 3 400 eurossa. Työnantaja on myös oikeutettu vähentämään myönnetyn edun kulut tuloverotuksessaan.

Sairaan lapsen hoitoetu

Kun työntekijän taloudessa asuva alle 10-vuotias lapsi sairastuu, on työntekijällä oikeus jäädä neljäksi päiväksi tilapäiselle hoitovapaalle hoitaakseen sairasta lasta tai järjestääkseen lapsen hoidon muulla tavoin. Tämän lisäksi työnantaja voi kuitenkin myös tarjota sairaan lapsen hoitoedun enintään neljäksi päiväksi saman sairaustapauksen johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi järjestää lapsen hoidon (solmii sopimuksen ja maksaa palkan lasta hoitavalle taholle) niin, että työntekijän on mahdollista hoitaa työtehtävänsä lapsen sairastumisesta huolimatta. Edellytyksenä on tilapäisyys sekä se, että työntekijällä olisi oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin. On kuitenkin hyvä huomata, että yli neljän päivän hoitojärjestelyn ei katsota enää olevan tilapäinen, vaan hoitokulujen katsotaan olevan työntekijän elantomenoa ja rinnastuvan veronalaiseen palkkaan.

Poiketen monista muista verovapaista eduista, sairaan lapsen hoitoetu voidaan kohdentaa myös verovapaasti vain yrityksen avainhenkilöille.

Hieronta

Kenelläpä ei menisi joskus työnteosta paikat jumiin! Työntekijöidensä vetreydestä huolehtiva työnantaja voi järjestää hierontaa työntekijöille verovapaana etuna. Esimerkiksi voidaan tehdä sopimus hierontapalveluja tuottavan yrityksen kanssa niin, että hieroja tulee hieromaan yrityksen toimipaikkaan kerran kuussa. Työntekijät voivat myös käydä hierojan toimipisteessä hierottavana. Työnantaja ei kuitenkaan saa korvata työntekijän oma-aloitteisia käyntejä hierojalle tai fysioterapeutille kuittia tai laskua vastaan, sillä se tulkitaan palkaksi. Käyntien on siis perustuttava yrityksen tekemään sopimukseen ja laskun on tultava suoraan yritykselle. Hierontaedun kustannusten on oltava kohtuullisia. Itse näkisin esimerkiksi kerran kuussa järjestettävän hierontapalvelun olevan vielä kohtuullista.

Liikunta- ja kulttuurietu

Liikunta- ja kulttuurietu eroaa aiemmin mainitusta työnantajan tarjoamasta virkistys- ja harrastustoiminnasta siinä, että tämän edun kohdalla työntekijä voi itse valita, miten etunsa käyttää. Työnantaja voi tarjota vuosittain verovapaasti työntekijän käyttöön 400 euroa käytettäväksi erilaiseen kulttuuri- tai liikuntatoimintaan. Etu on työntekijöille henkilökohtainen ja se tulee tarjota koko henkilökunnalle. Käytännössä liikunta- ja kulttuurietu tarjotaan usein “seteleinä”, eli fyysisinä tai sähköisinä, kiinteän arvoisina etuseteleinä, joilla työntekijä voi itse ostaa haluamanaan ajankohtana haluamiaan kulttuuri- tai liikuntapalveluita. Etu voidaan järjestää esimerkiksi Eazybreakin, Edenredin tai ePassin tai muiden vastaavien palveluntarjoajien avulla. Edun hyödyntäminen vapaavalintaisessa kohteessa edellyttää tällöin vain sitä, että ko. liikunta- tai kulttuuripalvelujen tarjoaja vastaanottaa maksutapana virike- ja liikuntaseteleitä.

Vaikka etu on tarkoitettu ensisijaisesti varsinaisen aktiviteetin kustantamiseen, voidaan sillä maksaa myös välinevuokraa, joka liittyy olennaisella tavalla aktiviteettiin, sekä erinäisiä jäsenyyksiä, jotka oikeuttavat työntekijän esimerkiksi liikuntatilojen käyttöön.  Kulttuuritapahtumissa verovapautta määrittää tapahtuman luonne, josta tarkempaa ohjeistusta löytyy verottajan sivuilta. Pääsääntöisesti kuitenkin etua on mahdollista hyödyntää teatterissa, museoissa sekä konserteissa käymiseen.

Näistä siis parasta valttikorttia valitsemaan!

Kysy lisää apua Pasilta,
Valjaan toimitusjohtajalta

Varaa etätapaaminenOta yhteyttä

Author: Henna Wright