Yritystoiminnan lopettaminen sekä yrityksen alasajo

Usein liiketoiminnasta puhuttaessa keskitytään yrityksen perustamiseen ja sen pyörittämiseen – ja hyvä niin, sillä nämä ovatkin alati muuttuvan ja kehittyvän talouselämän ytimessä. Toisten yritysten elinkaari on kuitenkin lyhyempi kuin toisten ja toisinaan tulee vastaan tilanteita, jolloin yritystoiminta on lopetettava. Ajatus yritystoiminnan lopettamisesta voi muodostua hyvinkin nopeasti, mutta osakeyhtiömuotoisen toiminnan (toisin kuin toiminimen) lopettaminen on yllättävän monivaiheinen prosessi, jota voidaankin kuvata paremmin alasajoksi. Tässä blogissa kerromme lyhyesti millaisesta prosessista on kyse ja mihin on syytä varautua.

Päätös selvitystilaan hakeutumisesta

Kun ajatus toiminnan alasajamisesta on kypsynyt mielissä, on aika pistää prosessi virallisesti käyntiin. Koko osakeyhtiön purkuprosessi lähtee liikkeelle siitä, että ylimääräisessä yhtiökokouksessa vahvistetaan päätös asettaa yritys selvitystilaan. Samaisessa kokouksessa tulee valita myös yksi tai useampi selvitysmies, jotka toimivat selvitystilan ajan hallituksen sekä mahdollisen toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston tilalla. Käytännössä selvitysmies ottaa selvän yrityksen veloista ja varoista sekä tarvittaessa realisoi yrityksen omaisuutta rahaksi, jolla voidaan kuitata velkoja. Mikäli selvitystilan aikana käy ilmi, etteivät yrityksen varat riitä velkojen maksamiseen, on selvitysmiehen tehtävä hakea yritys konkurssiin.

Selvitystilaan hakeutuminen, selvitysmiehen rekisteröinti ja julkinen haaste velkojille

Patentti- ja rekisterihallitukselle jätetään joko sähköisesti tai paperilla ilmoitus selvitystilaan hakeutumisesta sekä rekisteröidään tiedot valitusta selvitysmiehestä. Tarvittavat lomakkeet ovat Y4-, 13- ja henkilötietolomake, jotka ovat ladattavissa PRH:n sivuilta. Nämä tulee täyttämisen jälkeen allekirjoittaa sähköisesti. Varsinainen ilmoittaminen tehdään PRH:n Ilmoitus Kaupparekisteriin osiossa, johon kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta. Näiden ilmoitusten liitteeksi tarvitaan aiemmin pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen allekirjoitettu pöytäkirja. Samalla, kun selvitystilailmoitus ja selvitysmiehen rekisteröinti tehdään, kannattaa hoitaa myös julkinen haaste velkojille. Julkisessa haasteessa kehotetaan velkojia ilmoittamaan saatavansa PRH:lle tiettyyn päivämäärään mennessä. Julkisen haasteen voi hakea myös myöhemmin PRH:lta, mutta olennaista on se, että se täytyy hakea, vaikka yhtiöllä ei olisikaan velkaa. PRH hoitaa julkisen kuulutuksen, selvitysmies ilmoittaa tiedossa oleville velkojille julkisesta haasteesta.

Selvitysmies tai hänen valtuuttamansa henkilö allekirjoittaa PRH-ilmoituksen kirjautumalla vahvalla tunnistautumisella PRH:n palvelussa, jossa ilmoitus on myös jätetty (paperilla allekirjoitus hoidetaan tietenkin fyysiseen ilmoituspaperiin).

Ennen kuin PRH asettaa yrityksen selvitystilaan, tulee maksaa PRH:n maksu, joka vaihtelee ilmoitustavasta riippuen 40-95 euroa tai 155-210 euroa, jos haaste velkojille jätetään samalla kertaa (hinnat vuonna 2023). Kun ilmoitus on allekirjoitettu ja maksu suoritettu, asettaa PRH yrityksen selvitystilaan ja tekee julkisen kuulutuksen. Selvitystila kestää 4-5 kuukautta, jonka aikana velkojien on mahdollista ilmoittaa avoimia saamisiaan PRH:lle.

Kun PRH:lta on tullut ilmoitus kuulutusajan päättymisestä, tulee yrityksen maksaa kaikki velat pois, sillä lopetushetkellä yhtiön tulee olla täysin velaton. Mikäli yrityksen varat eivät kuitenkaan riitä velkojen maksamiseen, tulee yritys asettaa konkurssiin. Tarkemmat vaiheet konkurssiin asettamisesta löytyy PRH:n sivuilta.

Tilanteessa, jossa yrityksen varat kuitenkin riittävät ilmoitettujen velkojen maksamiseen, voidaan edetä lopputilityksen tekemiseen. Selvitysmies hoitaa myös mahdollisten jako-osuuksien jakamisen.

Lopputilitys

Lopputilitys tarkoittaa käytännössä samaa kuin tilinpäätös, joskin tilikauden lopun sijaan lopputilitys tehdään siihen hetkeen, jolloin velat on maksettu pois ja yritys on valmis lopputilitykseen. Lopputilityksessä yhtiötä sitovat samat velvoitteet kuin tilinpäätöksessäkin, eli mikäli yritykselle on valittu tilintarkastaja, tulee myös lopputilitys tilintarkastaa ja siitä antaa tilintarkastuskertomus.

Osakeyhtiö katsotaan puretuksi, kun selvitysmies on esittänyt yhtiökokoukselle lopputilityksen. Selvitysmiehen tulee esittää yhtiökokoukselle myös selvitysmiehen kertomus, jossa käydään läpi osakeyhtiön purkamisen eteneminen ja siihen liittyvät toimet. Yhtiökokous hyväksyy esitetyt asiakirjat.

Tämän jälkeen selvitysmies ilmoittaa PRH:lle osakeyhtiön puretuksi ja toimittaa lopputilityksen, selvitysmiehen kertomuksen sekä yhtiökokouksen allekirjoitetun pöytäkirjan. Osakeyhtiön purkuilmoituksen jättäminen on maksutonta, mutta vaatii vielä selvitysmiehen allekirjoituksen.

Muut käytännön asiat

Yrityksen poistuminen kaupparekisteristä kestää usein jonkin aikaa, mutta kun se on poistettu (asian voi tarkastaa ytj.fi-sivustolta), on aika tehdä veroilmoitus. Tuloveroilmoitus tehdään samaan tapaan kuin tilinpäätöksen jälkeen.

Kun lopputilitys on valmis ja veroilmoitus tehty, suljetaan yrityksen kirjanpitoympäristö sekä pankkiyhteydet. Mikäli yritys ei harjoita aktiivista toimintaa enää selvitystilan aikana, on pankkiyhteydet mahdollista sulkea myös aiemmin.

Kun yritys on poistettu kaupparekisteristä, veroilmoitus jätetty ja kirjanpitoympäristö suljettu, on homma paketissa!

Prosessi ei siis sinällään ole monimutkainen, mutta pitkä ja tiettyjä askelmerkkejä on noudatettava. Jo prosessin alussa on hyvä miettiä työnjako ja olla yhteydessä omaan taloushallinnon ammattilaiseen, joka auttaa tarvittaessa prosessin eri vaiheissa. Älä siis epäröi kysyä, autamme mielellämme!