Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen

Oletko saanut yritystoiminnan rullaamaan mukavasti ja yrityksesi on kasvanut jo ulos lapsenkengistään? Illat ja viikonloput täyttyvät työnteosta ja yrityksen asiat vierailevat jo unissasikin? Et enää ehkä itse ehdi huolehtia kaikesta, tai et enää ehdi keskittyä juuri niihin asioihin, joihin sinun panostasi yrittäjänä tarvittaisiin? Toisaalta – tietyt yrityksen toiminnot saattavat vaatia erityisosaamista, jota sinulla ei ole. Jos vastasit kyllä, olet saattanut tulla siihen pisteeseen, että sinun on aika alkaa harkita ensimmäisen työntekijän palkkaamista tai ainakin apuvoimien hankkimista! Älä kuitenkaan lähde soitellen sotaan, vaan huomioi ensimmäisen työntekijän palkkaamista suunnitellessasi ainakin nämä asiat!

1. Tiedätkö, mitä työntekijä oikeasti maksaa yritykselle?

Moni ensimmäisiä rekrytointeja tekevä yrittäjä saattaa yllättyä siitä, kuinka paljon työntekijä yritykselle maksaa. Pelkkä palkka kun ei ole se kulu, jota työvoima mukanaan tuo. Työntekijöiden palkanmaksusta aiheutuu työnantajalle sivukuluja, joita ovat eläke- ja sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. Palkan päälle maksettavat sivukulut ovat toimialasta riippuen 20 – 25%. Usein kuitenkin käytetään vähintään kerrointa 1,5 tai enemmänkin, huomioimaan myös muita työntekijästä aiheutuvia kuluja. Sairausajalta pitää lähtökohtaisesti aina maksaa palkkaa. Loman ajalta maksetaan palkkaa ja jonkun toisen henkilön yleensä täytyy tuurata loman aikana.

Luonnollisesti työntekijästä aiheutuu muitakin kuluja, kuin pelkkä palkka ja palkan sivukulut. Ensinnäkin rahaa saattaa kulua rekrytointiin ja luonnollisesti työntekijälle tulee hankkia tarpeelliset työvälineet sekä mahdollisesti työvaatteet. Lakisääteinen työterveyshuolto sinun on järjestettävä – siinäkin tapauksessa, että palkkalistoillasi olisi vain yksi työntekijä. Voit lukea työterveyshuollon järjestämisestä henkilöstölle täältä!

Kuluja syntyy myös sairauspoissaoloista, vuosilomista, sijaiskustannuksista sekä erilaisista vapaaehtoisista henkilöstökuluista. Varmistuthan siis siitä, että yritykselläsi on varaa palkata työvoimaa!

Työntekijän palkkaamiseen on myös mahdollista saada tukia TE-keskuksesta mm. palkkatuen (työtön työnhakija) sekä Työllistä taidolla -palvelun kautta.

Suomen Yrittäjien palkkalaskurinavulla voit jo etukäteen tehdä laskelmia siitä, kuinka paljon työntekijä sinulle maksaa.

2. Ajan resurssointi

Ensimmäiseksi ei ehkä tule mieleen, että oma aika voi hetken olla paljon tiukemmalla työntekijää palkatessa, kuin yksin toimintaa pyörittäessä. Fakta on kuitenkin se, että yksikään työntekijä ei tipahda kynnyksellesi valmiina pakettina.

Aikaa menee niin sopivan työntekijän etsimiseen haastatteluineen kuin kaikkien paperiasioiden kuntoon laittamiseenkin. Otathan myös huomioon, että perehdytykseen sijoittamasi aika todennäköisesti pitkässä juoksussa maksaa itsensä nopeammin takaisin, kuin se, että oletat työntekijän olevan heti ensimmäisestä päivästä valmis itsenäiseen työntekoon. Harva meistä on seppä syntyessään!

3. Uusi asema ja vastuu

Työnantajaksi ryhtyminen tuo mukanaan velvoitteita, joita määritellään mm. työsopimuslaissa, työaikalaissa sekä vuosilomalaissa. Edellä mainituissa laeissa säädetään muun muassa työsuhteen oikeuksista ja velvollisuuksista, työajoista, palkkauksesta ja lomista. 

Lisäksi alakohtaiset työehtosopimukset saattavat määrittää toimintaasi. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla lainoppinut asiantuntija ja osata jokaista pykälää ulkoa. Sinun on hyvä kuitenkin tietää, mistä tietoa löytyy sekä pääpiirteet siitä, mitä näissä laeissa määrätään. Finlex.fi on erinomainen ilmainen sivusto, jonka avulla voit perehtyä työlainsäädäntöön.

On sekä sinun että työntekijäsi etu, että hoidat asiat alusta saakka kunnolla! Työnantajana et enää ole vastuussa pelkästään itsestäsi. Sinulla on kannettavana uusi rooli; olet työntekijöidesi esimies.

4. Oma työntekijä vai ostettuja palveluita?

Riittääkö yritykselläsi työtä palkatulle työntekijälle ympärivuotisesti? Kiireiset ajat saattavat ajoittua yrityksessäsi esimerkiksi tiettyihin sesonkeihin, jolloin ympärivuotisen työntekijän palkkaaminen on sekä kallista, että turhaa. Tällöin erinomainen vaihtoehto työntekijän palkkaamisen sijaan on ostaa palvelut kevytyrittäjältä, omalla toiminimellä toimivalta henkilöltä tai freelancerilta.

Tässä tapauksessa sovit siis palveluntarjoajan kanssa ostettavista työtehtävistä ja saat laskun maksettavaksesi. Pohdi siis, millainen apukäsien tarpeesi on. Henkilöstövuokraus on myös kelpo vaihtoehto, jos esimerkiksi alkuun tarvitset vain osa-aikaisen työntekijän tai toimintasi on sesonkiluonteista.

5. Yleissitova ja normaalisitova työehtosopimus

Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokainen alalla toimiva työnantaja on vähimmäistasona velvollinen noudattamaan solmimissaan työsuhteissa. Suomessa on noin 160 yleissitovaa työehtosopimusta.

Yleissitovat työehtosopimukset koskevat ja velvoittavat myös työnantajaliittoon kuulumattomia työnantajia. Sinun tulisi olla tietoinen siitä, kuuluuko yrityksesi toiminta alalle, jota koskee yleissitova työehtosopimus. Työsuojeluviranomaiset sekä työmarkkinajärjestöt auttavat selvittämään oikean työehtosopimuksen.

Normaalisitova työehtosopimus on työnantajan tai työntekijän kannalta sitova, mikäli heillä on välitön tai välillinen yhteys työehtosopimukseen. Yhteys voi ilmetä siten, että työnantaja on ollut suoraan osapuolena työehtosopimuksen laadinnassa tai se sitoo häntä muuten, alayhdistyksen tai jäsenyyden kautta. Jos työnantaja siis kuuluu esimerkiksi työnantajaliittoon, tulee hänen silloin soveltaa liiton käyttämää työehtosopimusta, vaikka se ei olisi yleissitova.

6. Vuosiloman maksaminen perustuu vuosilomalakiin

Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Työntekijän palkkaustapa vaikuttaa lomapalkan ja lomakorvauksen laskemiseen.

Termit lomapalkka ja lomaraha (lomaltapaluuraha) menevät toisinaan ihmisillä sekaisin. Vuosilomalaki ei kuitenkaan tunne käsitettä lomaraha. Jos yrityksesi harjoittama toiminta on sellaista, johon ei sovellu mikään yleissitova työehtosopimus, ei lomarahaa ole pakko maksaa.

Lomaraha on työehtosopimusten keksintö. Suomalaiset matit ja maijat lähtivät 70-luvulla Ruotsiin töihin joukoittain. Joku keksi, että vuosilomalta palaamisesta maksettaisiin korvaus, jotta porukkaa saatiin houkuteltua Ruotsista Suomeen takaisin. Ideanahan se, että lomalta palaamisesta maksettaisiin korvaus, on sinällään aivan absurdi. Kuten yleensä kuitenkin käy, käytäntö jäi, ja lomaraha on hyvin yleisesti käytössä.

7. Kirjallinen työsopimus

Työsopimus on syytä tehdä ennen työsuhteen aloitusta työnantajan ja työntekijän kesken. Vaikka työsopimus voidaan tehdä sekä suullisesti, sähköisesti että kirjallisesti, suosittelemme työsopimuksen tekemistä aina kirjallisesti.

Kun sovitut asiat on kirjattu ylös, voidaan tällöin luotettavasti tarkistaa, mitä työnantajan ja työntekijän kesken on sovittu. Se on molempien osapuolten etujen mukaista!

Ainakin seuraavat asiat olisi syytä määritellä työsopimuksessa:

• Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde
• Mahdollinen koeaika
• Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Työnteon ehtoihin pitäisi kirjata ainakin:

• Työsuhteen alkamisaika
• Määräaikaisen sopimuksen kesto sekä määräaikaisuuden perusteet
• Työtehtävät sekä työntekopaikka
• Palkkaperusteet
• Säännöllinen työaika
• Vuosiloman määräytyminen
• Sovellettava työehtosopimus

Yksinkertaisen mallin työsopimuksen pohjaksi löydät Työsuojelun verkkosivuilta.

Mikäli tarvitset apua työsopimuksen tekemisessä, voit kääntyä myös Valjaan tiimin puoleen!

8. Työaika

Työsopimuslaki lähtee 8 tunnin työpäivästä ja 40 tunnin työviikosta. Työehtosopimuksilla on kuitenkin sovittu usein työajan olevan 7,5 h / päivä ja 37,5 h viikossa.

Työajalla siis tarkoitetaan nimensä mukaisesti työhön käytettyä aikaa. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.

9. Työnantajan velvoitteet

Työnantajaksi ryhtyminen tuo sinulle mukanaan uusia velvoitteita ja vastuita, kuten jo aiemmin totesimmekin. Työnantajana olet velvollinen järjestämään työntekijöillesi työtapaturmavakuutuksen, TyEL-vakuutuksen sekä työterveyshuollon.

Työnantajan vakuutukset

Työtapaturmavakuutuksia myöntävät eri vahinkovakuutusyhtiöt, mutta vakuutuksien hinta ei suuresti vaihtele johtuen siitä, että kyseessä on lakisääteinen vakuutus. Työtapaturmavakuutus on käytännössä aina otettava, sillä kaikki työntekijät kattava vuosittainen palkkasummaraja on 1 300 €. Työtapaturmavakuutuksen vakuutusprosentti vaihtelee tehtävän työn mukaan ollen korkeampi tapaturma-alttiimmissa töissä.

Laissa edellytetään, että myös ryhmähenkivakuutus on otettava, mikäli käytetty työehtosopimus sitä vaatii. Ryhmähenkivakuutuksen kustannus on pieni – yleensä alle 0,1 % bruttopalkasta. Käytännössä ryhmähenkivakuutus sisältyy aina yksityisen työnantajan vakuutusyhtiöltä ottamaan työtapaturmavakuutukseen, eikä sitä yleensä voi edes ostaa erikseen.

Työeläkemaksut

Työeläkemaksujen maksaminen kuuluu lain mukaan sekä työnantajalle, että työntekijälle. Työntekijän osuuden TyEL-maksusta työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijän palkasta. Työnantaja lisää siihen oman osuutensa ja tilittää koko TyEL-maksun valitsemalleen työeläkevakuutusyhtiölle. TyEL:n mukaan on vakuutettava sellaiset työsuhteet, joissa työntekijä on 17-67-vuotias ja ansiot ovat samalta työnantajalta vähintään 60,57 euroa kuukaudessa.

10. Hinnoittelu

Olet ehkä jo tietoinen siitä, mitä työntekijä sinulle maksaa kuukausittain, mutta oletko laskenut, kuinka paljon uuden työntekijän pitäisi yritykselle tuottaa?

Jos oletetaan, että työntekijän bruttopalkka olisi 3000 euroa/kk, ovat työntekijästä aiheutuvat todelliset kulut siis noin 4 500 € (3000 € *1,5) kuukaudessa. Tämän verran työntekijän siis pitäisi kerryttää myyntikatetta yritykselle, jotta hänen palkkakulunsa sekä muut työntekijästä aiheutuneet kulut saataisiin maksettua ilman tappiota.

Myyntikatteen olemme avanneet laajemmin toisessa artikkelissa.